{"id":2786,"date":"2024-11-20T11:56:05","date_gmt":"2024-11-20T09:56:05","guid":{"rendered":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/?p=2786"},"modified":"2024-12-14T16:13:23","modified_gmt":"2024-12-14T14:13:23","slug":"patsaita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/2024\/11\/20\/patsaita\/","title":{"rendered":"PATSAITA"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuvalainaus dokumenttifilmist\u00e4 Denderan valtavan kaupungin kaivauksilta n. 460 km Kairosta etel\u00e4\u00e4n. <\/em>Kaupunki, palatsi ja kaikki rakennelmat olivat tehdyt jumalatar Hathorin<\/strong> kunniaksi. K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n upeita v\u00e4rej\u00e4, hyvin s\u00e4ilyneit\u00e4 maalauksia ja tekstej\u00e4 yli kahden tuhannen vuoden takaa. Paljon sellaista, joiden rinnalla meid\u00e4n nykytaide j\u00e4\u00e4 kauas taakse.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuhansien vuosien takaa on l\u00f6ydetty patsaita, jotka kuvaavat ihmist\u00e4. Meill\u00e4 on tarvetta tehd\u00e4 omaa kuvaamme tai jonkun muun t\u00e4rke\u00e4n henkil\u00f6n kuvaa itsellemme tai suuremman ryhm\u00e4n katsottavaksi. Muovailemalla ihmisen muotoja samalla haluamme korostaa jotakin, joka meist\u00e4 ehk\u00e4 puuttuu tai joka meiss\u00e4 itsess\u00e4mme vaivaa ik\u00e4\u00e4nkuin liikana tai estettisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. Luultavasti esineellinen, muovailtu patsas vaikuttaa usein enmm\u00e4n kuin maalattu kuva. Hyvin alkeellisesti tai viitteellisestikin muovaillut ihmiskasvot voidaan tunnistaa ja ne vaikuttavat ja aikaansaavat tunnetiloja. Uskontojen kulttimenoissa ja seremonioissa ovat nyky\u00e4\u00e4nkin keskeisess\u00e4 osassa ihmisen kasvot ja vartalo.<\/p>\n\n\n\n

Alusta alkaen on pyritty tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, mutta j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n todellinen n\u00e4k\u00f6isyys lopulta mielikuvituksen varaan. On syntynyt pitkulaisia olentoja, joilla on p\u00e4\u00e4ntapainen py\u00f6ryl\u00e4 vartalon jatkeena. Ihmisheimoista ja kulttuureista riippuen, – ei yht\u00e4 paljon ajasta, ovat patsaat saaneet yksityiskohtia, kuten kasvot, k\u00e4det ja jalat. T\u00e4st\u00e4 ovat v\u00e4hitellen hahmot alkaneet muodostua selke\u00e4sti maapallon asuinalueittain kultuurisesti omanlaisiksensa ja tunnistettaviksi monista piirteist\u00e4\u00e4n ja yksityiskohdista.<\/em> T\u00e4st\u00e4 ovat upeat esimerkit mm. vanhoissa kiinalaiskultuureissa <\/em>esiinkaivetut veistetyt satap\u00e4iset sotilashahmot, joille on tehty n\u00e4k\u00f6iskasvot. Tai mao- ja inkakultuureille<\/em> tyypilliset kasvojen ja vartalon kuvaukset. Kaikkien mieleen noussee ehk\u00e4 kuitenkin ensimm\u00e4isin\u00e4 kreikkalaiset ja roomalaiset<\/em> patsaat, jotka realismissaan ja kauneudessaan eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 mist\u00e4\u00e4n vertaistaan.<\/p>\n\n\n\n

Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kun hyvin alkukantaisissa inhimillisiss\u00e4 kulttuureissa muovailtiin ihmisi\u00e4 muistuttavia hahmoja, alkeellisia patsaita, niit\u00e4 alettiin tehd\u00e4 savesta, vuolla puusta tai kivest\u00e4 hyvin pian kuvaamaan jumalolentoa. Ihminen halusi pysyv\u00e4n Jumalakuvan itselleen. <\/em>Sanoin jo, ett\u00e4 visuaalisesti n\u00e4hty ja konkreettisesti kosketuksessa koettu ja pysyv\u00e4 kuva jumalasta on kaiketi tyypillist\u00e4 kaikille uskonnoille. Eri asia on se, ett\u00e4 kyky kuvaamiseen eli saada teos tietyn odotuksen mukaiseksi, oli tietysti hyvin huteraa. Syntyi jos jonkinlaista.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/span>\"\"
\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Min\u00e4 olen itse ihmetellyt pikkulapsesta alkaen P\u00e4\u00e4si\u00e4issaarten<\/em> valtavia Aku-Aku kivipatsaita<\/em> eli suuria samann\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kivip\u00e4it\u00e4, joita seisoo paljon ymp\u00e4ri saarta, aina kasvot samaan suuntaan. Nyky\u00e4\u00e4n olen seurannut dokumenttimallien<\/em> tekemist\u00e4 ja niiden ja minusta selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kuljetusongelmaa. Ihminen on kuitenkin uurastanut n\u00e4iden patsaiden parissa sukupolvia, uudelleen ja uudelleen, ja keksinyt upeita oivalluksia n\u00e4iden j\u00e4ttil\u00e4ispaasien kuljetukseen, ensin vesiteitse ja sitten maitse. Kivipatsaiden lopullinen merkitys lienee tutkijoillekin tuntematon.<\/p>\n\n\n\n

Egyptil\u00e4inen kulttuuri perustaa paljon jumalankuvapatsaiden varaan. Niit\u00e4 palvotaan viel\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeenkin. Egyptil\u00e4iset hakkasivat kivest\u00e4 n\u00e4it\u00e4 valtavia ihmispatsaita, joita sijoittivat uskonnollisten ja halinnollisten rakennusten yhteyteen tai ovien sulle vartijoiksi.<\/p>\n\n\n\n

Alla kuvassa tyypillinen sfinksi<\/em>, jolla on leijonan ruumis ja ihmisen p\u00e4\u00e4. Suuressa kuvassa Saqqaran kaivausl\u00f6yt\u00f6j\u00e4, jotka ovat n. 3 000 v. eKr. Vasemmalla alhaalla valtava alabasteriveistos Ramses II. Ihminen taustalla veratilukohteena.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Se, mik\u00e4 liittyy jumalan palvonnan mahdollistamiseen ja toteutumiseen ja h\u00e4neen uskomiseensa ei n\u00e4yt\u00e4 tuntevan rajoja. Sen asian eteen on kuoltukin vuosituhansien aikana.<\/em> Uskon marttyyrej\u00e4 on yh\u00e4kin. Kuitenkin ihminen yh\u00e4 vain tekee uusia luomuksia jumalastaan ja muista kunnioittamistaan tai pyhin\u00e4 pit\u00e4mist\u00e4\u00e4n fyysisist\u00e4 olennoista. Miksi ihminen haluaa muovata kuvia? Miksi pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 n\u00e4it\u00e4 patsaita?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 asiaa voi l\u00e4hte\u00e4 pohtimaan meille monessa mieless\u00e4 l\u00e4heisemm\u00e4n, kristinuskon puitteissa. <\/em>Kun Kristus l\u00e4heisen\u00e4 ja rakkaana olentona liikkui t\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ei kuvia h\u00e4nest\u00e4 viel\u00e4 tarvittu. Saattaa hyvin kuvitella, ett\u00e4 kun Jeesus kuoli ja h\u00e4nen l\u00e4heisimpiin yst\u00e4viins\u00e4 kuuluvien Marian, Martan ja Lasaruksen perhe aivan varmasti kohtasi ennen pitk\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tutun ongelman: mik\u00e4 kuva meill\u00e4 on muistona rakkaasta Jeesuksesta?<\/em> Maria mietti ja Martta touhusi, ehk\u00e4 Lasarus veisteli; saattoi synty\u00e4 joku hahmo ja risti muistona p\u00f6yd\u00e4lle. Suhteellisen pian kuitenkin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen j\u00e4lkeen alkoi synty\u00e4 kuvia, jopa maalauksia j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tapahtumasta. Elettiin aikoja, jolloin ei juuri tehty muotokuvia, mutta maalauksia Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4st\u00e4 Kristuksesta alkoi synty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Taiteilija Gentile da Fabriano (ca 1370-1427), osa suuremmasta ty\u00f6st\u00e4 v 1423.<\/strong> Uffizin Galleria. Maalauksessa nousee herkk\u00e4n\u00e4 esiin kunnioitus ja rakkaus Jeesus-lasta kohtaan. My\u00f6s Jeesus-lapsen pienen k\u00e4den siunaava kosketus vanhan miehen otsaan on liikuttava. <\/em>N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 Jeesus-vauvan jalkaa suutelemaan kumartunut mies on rikas, ehk\u00e4 kaukaa tullut tiet\u00e4j\u00e4. Kuvassa ollaan viel\u00e4 seimen \u00e4\u00e4rell\u00e4, vaikka lapsi ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 vastasyntyneelt\u00e4. Taustalla kaksi naista ehk\u00e4 ihailee Jeesukselle tuotua pient\u00e4 aarretta, joka on aukaistussa rasiassa.<\/p>\n\n\n\n

Koska en tunne n\u00e4it\u00e4 kristillisen taidehistorian asioita, joten vain arvelen, ett\u00e4 Maria, Jeesuksen \u00e4iti <\/em>alkoi ehk\u00e4 hiukan my\u00f6hemmin tulla kuvatuksi, sen j\u00e4lkeen kun kristilliset seurakunnatkin alkoivat synty\u00e4 Rooman valtakunnassa. Kun sitten kristillinen usko oli aluksi vain katolilaista, joka kunnioitti suuresti pyh\u00e4ksi julistettua \u00c4iti-Mariaa, alkoi jo Konstantinus Suuren aikana n. 360 jKr kristillisen uskon hyv\u00e4ksymisen my\u00f6t\u00e4 varmasti olla Marian kuvia monenlaisia ja monentasoisia. Syntyi my\u00f6s nykysilminkin katsottuna ihania Maria-veistoksia ainakin kirkkoihin ja muihin jumalanpalveluspaikkoihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva omalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4ni.<\/strong> Keskell\u00e4 seetripuusta veistetty<\/em> Maria<\/strong> veistos, jonka ostin Jordaniasta.<\/em> (Siihen liittyy j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 tarin: kun l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 minua luultiin tullin aseiden edess\u00e4 pommin kantajaksi, kun laukussani olevan hyvin raskas taideteos pamahti p\u00f6yd\u00e4lle. Tullitarkastukset olivat ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t. Pommiuhkauksen takia vaihdettiin lentokoneemmekin.) Marian alapuolella on valkoinen alabasteriveistos<\/em> PIETA<\/strong>, jossa Maria pit\u00e4\u00e4 syliss\u00e4\u00e4n luollutta lastaan Jeesusta<\/em>. Alkuper\u00e4inen PIETA-veistos on Rooman Pietarin kirkossa.<\/em> Se on marmorinen n. 3-4 metri\u00e4 korkea veistos. Olen sen n\u00e4jnyt ja rukoillut sen vierell\u00e4. Oman veistokseni ostin hyvin kalliista taideliikkeest\u00e4 Roomasta l\u00e4helt\u00e4 Pietarinkirkoa.<\/em> Uskomattoman hienon, herk\u00e4n ja aidosti ja tarkasti suuren mallinsa mukaan tehdyn pienois-PIETAN on veist\u00e4nyt ialialainen kuuluisa kuvanveist\u00e4j\u00e4 A.Giannelli.<\/strong> Kolmas p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 veistos on lasinen Kristus ristill\u00e4.<\/strong> Sen sain psykologin virasta el\u00e4kkeelle l\u00e4htiesss\u00e4ni seurakunnan kirkkoherralta kiitoksena vapaaehtoisty\u00f6st\u00e4ni seurakunnissa. Teos on suomalaista TAIDE-lasia.
N\u00e4m\u00e4 kolme erityyppist\u00e4 veistosta ovat minulle \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rakkaita, sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 ovat hienoa, kuuluisaa ja hyv\u00e4\u00e4 taidetta sek\u00e4 esimerkki\u00e4 eri kulttuureista.<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 omakohtainen esimerkki ehk\u00e4 antaa jonkinlaista kuvaa ja k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4 ihailusta, kunnioituksesta ja rakkaudesta, mit\u00e4 voi synty\u00e4 Jumalasta, Jeesuksesta ja pyhist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 tehtyihin kuviin. N\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4t taideteokset ovat esinein\u00e4kin minulle merkityksellisi\u00e4 ja monia muistoja her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4. Merkitt\u00e4v\u00e4 ikonitaide selittyy my\u00f6s samoin atribuutein, toki ikonitaiteessa on aina mukana itse ikonostaasin ja kirkollisen taustan, siis kirkon vaikutus ja yhteys katsojaan.- Itsell\u00e4ni monia ikoneita, joita olen ostanut mm. Egyptist\u00e4. Sielt\u00e4 on aito puulle maalattu ikoni Jeesuksen (2-vuotiaana) Egyptiin paon kirkosta: Pyh\u00e4 Mikael tappaa miekalla lohik\u00e4\u00e4rmeen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Patsaat yleistyiv\u00e4t Euroopassa Kreikan mytologiaan kuuluvien jumalten ja muiden kunnioitettujen hahmojen my\u00f6t\u00e4, mutta aiheet pysytteliv\u00e4t enimm\u00e4kseen Kreikan oman mytologian puitteissa. Kreikkalaisen kulttuurin ja kristinuskon levi\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 alkoivat monentasoiset puusta veistetyt ja l\u00e4hinn\u00e4 uskonsis\u00e4lt\u00f6iset patsaat yleisty\u00e4. Ei ollut mahdollista, ett\u00e4 olisi ollut kirkkoa ilman pyh\u00e4inkuvaa, joka oli varsin usein puusta. <\/p>\n\n\n\n

Maalaustaide kulki veistokyvyn j\u00e4ljess\u00e4. Kirkkojen alttaritaulut tulivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n veistosten ja patsaiden j\u00e4lkeen ja olivat alussa taidearvostelun silmin jokseenkin alkeellisia. Samoin esimerkiksi meill\u00e4 keskiaikaisissa kirkoissa viel\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4t ja ihaillut sein\u00e4maalukset ovat rikkaita ja jopa el\u00e4myksellisi\u00e4 katselijalle, mutta maalaustaiteen kehityksess\u00e4 vasta sen alkujuurilla. Kuitenkin n\u00e4m\u00e4 kuvat kirkkojen seinill\u00e4 ovat olleet vaikuttamassa satoihin tuhansiin ihmisiiin vuosisatojen aikana lis\u00e4ten jumalanpalvelustilanteisiin vaikuttavuutta ja hartautta. Niiss\u00e4 on riitt\u00e4nyt my\u00f6s kirkollisen latinan kuuntelussa mielenkiintoista ja aikaa katseltavaa.<\/p>\n\n\n\n

Minun olettamukseni on, ett\u00e4 jos patsas on realistinen, hyvin tehty ja korkeatasoinen taiteellisestikin, kyll\u00e4 se ihmismielen valtaa helpommin kuin vastaavasta aiheeta tehty maalaus. Kun n\u00e4in on uskottu, on syntynyt monia veistoksia ja patsaita. Olen jonkun kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni pel\u00e4stynyt jossain, kun olen kohdannut patsaan, jota luulin ihmiseksi. N\u00e4in oli jossakin Helsingin Taidehallin realistisen taiteen suurn\u00e4yttelyss\u00e4 <\/em>ehk\u00e4 2000-luvulla. Siell\u00e4 oli monia t\u00e4ysin luonnollisen n\u00e4k\u00f6isiksi tehtyj\u00e4 patsaita. Minun oli hyvin vaikea kutsua niit\u00e4 patsaiksi. Kahta niist\u00e4 puhuttelinkin alussa, kun luulin el\u00e4v\u00e4ksi. Kyll\u00e4 tunsin noloksi itseni. Mutta t\u00e4m\u00e4 esimerkki antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten suurta kunnioitusta, suorastaan yli-inhimillist\u00e4 tapahtumaa varmaan on joskus koettu, kun tavallinen kansa on p\u00e4\u00e4ssyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vaikka Kreikan tai Rooman t\u00e4ysin ihmism\u00e4isi\u00e4 – viel\u00e4 t\u00e4ydellisen kauniita ihanneihmisi\u00e4. On muistettava, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n valkoiset marmoripatsaat ovat olleet v\u00e4rillisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4velimme Inari ja min\u00e4 V\u00e4limeren matkallamme Kroatian rantakatua<\/em> ja h\u00e4tk\u00e4hdimme, kun edess\u00e4 seisoi korkea enkeli<\/em>, joka hymyili meille. Min\u00e4 olen aina nopea reagoimaan ja rohkeakin ja pys\u00e4hdyin oikein eteen ja vierelle katsomaan enkeli\u00e4 kasvoihin. Enkeli oli ehk\u00e4 nuori mies tai nainen, jolla oli valkeaksi kalkittu iho ja suuri kihara peruukki p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Pitk\u00e4 valkoinen mekko hulmusi rantakadun tuulessa ja sel\u00e4ss\u00e4 hulmahteli untuvasiivet. K\u00e4det olivat ojentuneet kohti kulkijoita. Mik\u00e4\u00e4n ei n\u00e4ytt\u00e4nyt ep\u00e4aidolta, paitsi silm\u00e4t, jotka r\u00e4pytteliv\u00e4t ja katsoivat kohti hymyillen. Minun tuli mieli uskoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 el\u00e4v\u00e4 patsas oli oikea enkeli. Kysyin Inarilta, ottaisiko h\u00e4n kuvan, kun otan enkelin k\u00e4dest\u00e4 kiinni. Inari otti kameran esiin ja niin min\u00e4 menin enkelin viereen ja otin h\u00e4nen ojentuneesta oikeasta k\u00e4dest\u00e4\u00e4n varovasti. Ensimm\u00e4inen tunne oli: enkelin k\u00e4si oli l\u00e4mmin!<\/strong> Enkeli ei juuri puristanut enk\u00e4 min\u00e4k\u00e4\u00e4n. K\u00e4ttelimme kevysti, mutta aika hassua, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inenkin kohtaaminen voi tuntua hyv\u00e4lt\u00e4, jopa siunaukselliselta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olin Lontoossa -89 tuntemattomassa puistossa <\/em>ja \u00e4kkiarvaamatta istui melkein vieress\u00e4ni Gandhi.<\/em> <\/strong>Melkein pel\u00e4styin, niin luonnollisen n\u00e4k\u00f6inen h\u00e4n oli, vaikka tapansa mukaan istui vain puoliksi pukeutuneena. Kaikesta huomasi, kuinka Lontoostakin l\u00f6ytyy ihmisi\u00e4, joille Gandhin hahmo on t\u00e4rke\u00e4. Min\u00e4 kunnioitan h\u00e4nen ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, vaikka ei nyt juuri mik\u00e4\u00e4n asiantuntija ja ihailija olekaan. Joku oli heitt\u00e4nyt ruusun h\u00e4nne syliins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Venetsiassa rannalla oli \u00e4kki\u00e4 kadulla edess\u00e4 t\u00e4ysin vastakkainen patsas, joka olikin el\u00e4v\u00e4. Ihan el\u00e4v\u00e4 meren jumala Poseidon, <\/em>joka otti k\u00e4dest\u00e4 kiinni ja hurmasi. Kasvonaamarin silm\u00e4aukoista tuikkivat varsin iloiset mustat silm\u00e4t. Meill\u00e4 oli hauskaa Inarin kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

K\u00e4velin kerran yksin Firenzen sivukatua,<\/strong> josta pyrin Davidin patsaalle, kun n\u00e4in kadun reunoilla useita valkoiseksi kalkittuja rokokooajan hahmoja.<\/strong> Kun en osaa yht\u00e4\u00e4n Italiaa ja ymp\u00e4rill\u00e4 olevat, joilta kysyin eiv\u00e4t taas osannnet englantia, minulle j\u00e4i ep\u00e4selv\u00e4ksi, mit\u00e4 oli tapahtumassa. Ilmeisesti oli meneill\u00e4\u00e4n joku juhlap\u00e4iv\u00e4, johon pukeuduttiin n\u00e4inkin. Nuori mies oli kalkinnut kasvonsa, ja kun kun hymy nousi kasvoille, n\u00e4kyi se katsojalle. Sen sijaan toinen henkil\u00f6, maskin takana piileksi hiljaa ja v\u00e4r\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuin vain patsas. <\/p>\n\n\n\n

Jatkoin matkaa ja tulin Palazzo Veccion aukiolle,<\/em> jossa kuuluisa Michelangelon DAVID<\/em> seisoo koko komeuedessaan. Aukiolla on monia tunnettuja patsaita ja monia sellaisia, joita en ollut ikin\u00e4 n\u00e4hnyt. Huomatuin on kuitenkin v.1504 veistetty David. Alkuper\u00e4inen veistos sijaitsee Firenzen Galleriassa.<\/em> Patsas her\u00e4tt\u00e4\u00e4 realistisessa hahmossaan monenlaisia ajatuksia, mutta kiistatta se kuvaa t\u00e4ydellist\u00e4 nuorta miest\u00e4<\/em>, joka on ehk\u00e4 harrastanut enemm\u00e4n liikuntaa kuin paikallaan oloa. Kauneus ihastuttaa aina.<\/p>\n\n\n\n

Maailma on pullollaan alastomien naisten kuvia ja patsaita. Ne on aina hyv\u00e4ksytty enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n sill\u00e4 perusteella, miss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 ne esiintyv\u00e4t. Mutta saivartelijat saavat Davidin patsaastakin aihetta.<\/p>\n\n\n\n

Michekangelon David veistos on 5 metrinen marmoriveistos, joka on seissyt jalustallaan vuodesta 1504. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kun min\u00e4 olin koulutytt\u00f6, oli minun ihanteeni Grace Kelly, <\/em>amerikkalainen minun ik\u00e4iseni filmit\u00e4hti. H\u00e4n oli hillitty, pid\u00e4ttyv\u00e4inen sek\u00e4 tyyliss\u00e4\u00e4n ett\u00e4 n\u00e4yttelemisess\u00e4\u00e4n. Hitshcock halusi h\u00e4nt\u00e4 filmeihins\u00e4, mutta muutaman j\u00e4lkeen kohtasi Grace eurooppalaisen Monacon ruhtinas Rainierin. <\/em>He meniv\u00e4t kihloihin ja pian naimisiin. T\u00e4m\u00e4 oli silloin maailmanluokan uutinen.<\/p>\n\n\n\n

Me olimme Inarin kanssa k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 suurella matkallamme my\u00f6s Monacossa<\/em>. Kaikki siell\u00e4 oli merkillist\u00e4, keinotekoista ja ahdistavaa. Rahalla sai kaikkea, mit\u00e4 ihminen voi kuvitella. Maatakin tehtiin mereen lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lostojahdit mahtuivat Monacon lahdelle satamaan. Olimme tutustumassa ruhtinas Rainierin linnaan<\/em>. Min\u00e4 seisoin kauan hiljaa linnan edess\u00e4 olevan torin laidalla<\/em> ja katselin virka-asuista ja t\u00f6yht\u00f6p\u00e4ist\u00e4 linnanvahtia, muureja ja niiden takana kohoavia linnanseini\u00e4. Koin jotain merkillist\u00e4, jota en osaa sanoa sanoina. Vaistosin hiukan jonkinlaista ahdistusta ja v\u00e4symist\u00e4, joita Gracen prinsessa-olemuksessa joskus minusta n\u00e4kyi. H\u00e4n ja Rainier saivat aloillaan kuuluisia ja kommervenkkej\u00e4kin tarpeeksi tehneit\u00e4 prinsessoja ja prinssin. Oli maailman julkisuutta, n\u00e4ht\u00e4vyytt\u00e4, oli kuuluisat Monte Carlon ajotkin melkein portin takana, oli rahaa ja komeutta. Puuttuiko jotain? Lehdet juorusivat monenlaista, kun prinsessa Grace kuoli auto-onnettomuudessa pahassa vuoren rinteen mutkassa, <\/em>jonka min\u00e4kin <\/em>olen n\u00e4hnyt. <\/em>Autoa ajoi nuorempi prinsessa-tyt\u00e4r. Suru oli suuri valtakunnassa, ja sen ulkopuolellakin. Grace ja Rainier ovat haudatut kirkkoon, jossa me turistit k\u00e4vimme. Kiersimme tiukkana letkana alttarin kautta paikalle, joss oli Gracen kasvoreliefi.<\/em> Kun menin siit\u00e4 ohi, oli jonon paine kova, mutta min\u00e4 ponnistelin niin, ett\u00e4 ulotuin jonosta kurkottamaan ja koskettamaan Gracen kasvoja.<\/em> Se oli minulle t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Palasin osaksi omaan nuoruuteeni 1950-luvulle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Prinsessa Gracen muistopatsas Monacosta- todenn\u00e4k\u00f6isesti kalliorinteess\u00e4, jossa h\u00e4n kuoli. Min\u00e4 n\u00e4en rakastetun Gracen nousena kalliolohkareiden keskelt\u00e4 uutena, ehj\u00e4n\u00e4 ja yht\u00e4 hyv\u00e4syd\u00e4misen\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Minulla on valokuva kirkosta ja ruhtinasparin hautamuistomerkist\u00e4 ja l\u00e4hikuva prinsessan kasvoreliefist\u00e4, mutta en pysty niit\u00e4 nyt l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kun (tuhannet ) matkakuvani ovat niin ep\u00e4j\u00e4jestyksess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Mielipiteeni on: veistetyt tai muovaillut patsaat ovat yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 lajeista koko taiteen ja sen alan el\u00e4mysten joukossa. Niiden varassa on ihmisen kulttuuri kulkenut tuhansia vuosia eteenp\u00e4in. Rakastetaan patsaita. Ne tekev\u00e4t meille hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuhansien vuosien takaa on l\u00f6ydetty patsaita, jotka kuvaavat ihmist\u00e4. Meill\u00e4 on tarvetta tehd\u00e4 omaa kuvaamme tai jonkun muun t\u00e4rke\u00e4n henkil\u00f6n kuvaa itsellemme tai suuremman ryhm\u00e4n katsottavaksi. Muovailemalla ihmisen muotoja samalla haluamme korostaa jotakin, joka meist\u00e4 ehk\u00e4 puuttuu tai joka meiss\u00e4 itsess\u00e4mme vaivaa ik\u00e4\u00e4nkuin liikana tai estettisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. Luultavasti esineellinen, muovailtu patsas vaikuttaa usein enmm\u00e4n kuin … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":113,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2786","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjoitukset"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2786","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2786"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2786\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2940,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2786\/revisions\/2940"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/113"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2786"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2786"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2786"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}