{"id":3780,"date":"2025-08-09T13:42:59","date_gmt":"2025-08-09T11:42:59","guid":{"rendered":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/?p=3780"},"modified":"2025-08-11T19:11:30","modified_gmt":"2025-08-11T17:11:30","slug":"putkinakoa-ja-facci-idiotismia-vai-monialaista-osaamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/2025\/08\/09\/putkinakoa-ja-facci-idiotismia-vai-monialaista-osaamista\/","title":{"rendered":"PUTKIN\u00c4K\u00d6\u00c4 JA FACCI-IDIOTISMIA VAI MONIALAISTA OSAAMISTA?"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-medium-font-size\">Oli syyskuun alku 1957. Seisoin polvet vapisten tusinan muun mustiin pukeutuneen opiskelija-fuksin kanssa Helsingin Yliopiston marmoripylv\u00e4iden keskell\u00e4 aloittamistervehdyksess\u00e4 rehtori <em>Edwin Linkomiehen<\/em> edess\u00e4. Meid\u00e4n filosofisen tiedekunnan opiskelijajoukon edess\u00e4 seisoi kookas, ylv\u00e4sryhtinen, rauhallinen ja kunnioitusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen mies. H\u00e4n oli yliopiston rehtori ja kirjallisuuden professori, erityisesti roomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntija, latinan kielen taitaja, filosofi, my\u00f6s valtiomies ja poliitikko. P\u00e4\u00e4ministerin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n h\u00e4n oli kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Suomen presidenttin\u00e4kin Rytin erottua virastaan ennen Mannerheimia. Linkomies puhui meille kauniilla retoriikalla, selke\u00e4sti ja vakuuttavasti, mutta vakavasti. Kuitenkaan minulle ei j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n muuta muistiin kuin kolme eri kertaa esille tuotu teema: <em>\u201dPit\u00e4k\u00e4\u00e4 huoli, ett\u00e4 teist\u00e4 ei tule koskaan facci-idiootteja!\u201d <\/em>Kirjasin lauseen muistiin, ja silloin t\u00e4ll\u00f6in se on noussut mieleen viisauden sanoina yli puolen vuosisadan takaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Viisas mies n\u00e4ki kauas. H\u00e4n n\u00e4ki varmasti, miten tieteiss\u00e4, erityisesti tekniikan alueilla kehitys kulkee kasvavalla vauhdilla. N\u00e4kik\u00f6 h\u00e4n jo, mit\u00e4 tietotekniikan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kehitysvauhti tulisi merkitsem\u00e4\u00e4n kulttuurille ja ihmisen psyykkiselle kokonaiskehitykselle? Vuonna 1957 kukaan ei edes puhunut tietokoneista, \u201dn\u00e4k\u00f6radioista\u201d oli kyll\u00e4 kuultu ja hym\u00e4hdelty asialle.&nbsp; Nyt ovat atomit jo kauan sitten pilkottu, lasers\u00e4de on ollut arkisessa hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja kaikilla aloilla, viisivuotias kulkee taskussaan pieni tietokone ja ohjaileeko h\u00e4n jo pian yl\u00e4puolella liitelev\u00e4\u00e4 ja tutkailevaa omaa droniaan. Digivaltakunta on l\u00e4sn\u00e4 meit\u00e4 kaikkialla ja ymp\u00e4r\u00f6i kohta liian tiiviistikin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\"><em>Mit\u00e4 syvemm\u00e4lle yh\u00e4 laajenevaan tietoon ja osaamistarkkuuteen henkil\u00f6 p\u00e4\u00e4see, sit\u00e4 kapeammaksi tiedon ulkopuolinen maailma j\u00e4\u00e4<\/em>. N\u00e4in k\u00e4y, koska ihmisen aivokapasiteetti ja h\u00e4nen aikansa eiv\u00e4t riit\u00e4 perehtym\u00e4\u00e4n muihin tiedon ja kulttuurin alueisiin, koska omakin alue on liian laaja yhden hallittavaksi. <em>Nykyaika synnytt\u00e4\u00e4 pakosta n\u00e4in vain oman tietoalueen <\/em>kapeaa<em> t\u00e4sm\u00e4osaamista, putkimaista n\u00e4kemyst\u00e4 ja pahimmassa tapauksessa muun tieto-taidon ja kulttuurialueen v\u00e4heksymist\u00e4. <\/em>Mik\u00e4 hirvitt\u00e4v\u00e4 tilanne: hyvyyden ja pahuuden noidankeh\u00e4<em>!&nbsp; <\/em>Paljonko j\u00e4\u00e4 aikaa ja kertyy osaamista muun kulttuurin alueelle, jos on ydinfyysikko, spesialistil\u00e4\u00e4k\u00e4ri, huippupianisti, maailmanmestari rallikuski tai nuorallatanssija? Toisaalta jokainen erikoistuessaan syv\u00e4lle johonkin tieto-taidon osa-alueeseen, tiet\u00e4\u00e4 olevansa riskiss\u00e4 uhrata samalla jotain muuta arvokasta \u2013 ehk\u00e4 joskus l\u00e4himm\u00e4isen ja perhe-el\u00e4m\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\"><em>Onko sitten jotain teht\u00e4viss\u00e4? <\/em>Mielest\u00e4ni on. Ensin on tietysti oivallettava koko ongelma. Toiseksi <em>on omattava laajemman sivistyksen tarve. <\/em>Itselleni on syntynyt k\u00e4sitys, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarve on joillakin ihmisill\u00e4 synnynn\u00e4isesti. Ihminen, johon on syntynyt tiedonjano, ei n\u00e4yt\u00e4 menett\u00e4v\u00e4n sit\u00e4 vanhanakaan. Jos h\u00e4nell\u00e4 ei ole sit\u00e4, se on kylvett\u00e4v\u00e4 jo alkaen hyvin pienest\u00e4 lapsesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Lapsi on kuin kurttuun kutistuneen kuiva pesusieni, joka imee kaiken kosteuden ymp\u00e4rilt\u00e4\u00e4n. Pienen lapsen on saatava paljon hyv\u00e4\u00e4 ja monipuolista imeytymismateriaalia. Se on h\u00e4nen ihmisoikeutensa. Jo muutaman kuukauden ik\u00e4isen vauvan on tutkitusti todettu omaksuvan ja oppivan laulusta, musiikista ja lukemisesta, jota h\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n kuulee, vaikka ei edes ymm\u00e4rr\u00e4 sanojen merkityst\u00e4. Lapsi oppii my\u00f6s varhain j\u00e4sentelem\u00e4\u00e4n ja kuuntelemaan keskittyneesti. T\u00e4st\u00e4 alkaa nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 kuulemisen- ja tiedonhalu ja lukemisen tarve.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\"><em>Nykyhetken kaikkialta pursuava kuvallisuus ei kehit\u00e4 ihmisen persoonallisuuden kokonaisuutta ilman sanaa. Vasta sana nostaa ihmiseen tiedonjanon. <\/em>Ihmisen kulttuuri pohjaa, rakentuu ja siirtyy eteenp\u00e4in uusille sukupolville vain ihmisen tiedonjanon varassa ja pohjautuu sanaan. Meill\u00e4 suomalaisilla on omat sanat eli oma kieli, suomenkieli. Hyvin hyvin rikas ja kaunis kieli meill\u00e4 onkin! Se on kieli, joka kantaa kulttuuria eteenp\u00e4in ja josta voi arvelematta olla ylpe\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Monipuolinen tiedonjano on minusta ihmisyyden kruunu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Kyllikki Tukiainen                                                                                                                                           psykologi, kirjailija, kuvataiteilija                                                                                                                        Turku<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Julkaistu TS.-21<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Oli syyskuun alku 1957. Seisoin polvet vapisten tusinan muun mustiin pukeutuneen opiskelija-fuksin kanssa Helsingin Yliopiston marmoripylv\u00e4iden keskell\u00e4 aloittamistervehdyksess\u00e4 rehtori Edwin Linkomiehen edess\u00e4. Meid\u00e4n filosofisen tiedekunnan opiskelijajoukon edess\u00e4 seisoi kookas, ylv\u00e4sryhtinen, rauhallinen ja kunnioitusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen mies. H\u00e4n oli yliopiston rehtori ja kirjallisuuden professori, erityisesti roomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntija, latinan kielen taitaja, filosofi, my\u00f6s valtiomies &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3667,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3780","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjoitukset"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3780","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3780"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3780\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3786,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3780\/revisions\/3786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3667"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3780"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3780"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3780"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}