<\/p>\n\n\n\n
Rauman aluesairaalan johtava l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, gynekologi Mies Reenkola <\/strong>oli jo el\u00e4keik\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4, tummasilm\u00e4inen ja tutkivakatseinen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, kun min\u00e4 54 vuotta sitten menin ensikertaa h\u00e4nen vastaanotolleen. Asuimme Rauman naapuripit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 ja odotin ensimm\u00e4ist\u00e4 lastani.<\/p>\n\n\n\n Reenkolalla oli naistenmiehen maine. H\u00e4n saattoi kuulemma v\u00e4lill\u00e4 r\u00e4v\u00e4ytt\u00e4\u00e4 roisiakin puheita, mutta gynekologina oli erinomainen. Minua peloitti tietysti t\u00e4m\u00e4 ja muutenkin kaikki gynekologin k\u00e4yntiin liittyv\u00e4. Vastaanoton odotushuoneessa ihastelin tauluja, jotka olivat suomalaisten suurten taiteilijoiden t\u00f6it\u00e4. Niist\u00e4 n\u00e4ki, ett\u00e4 oltiin kulttuurikodissa. Mieleeni muistui silloin suurikokoinen ja hyvin vaikuttava Aino Ackten muotokuva Helsingin Kansallisteatterin l\u00e4mpi\u00f6n sein\u00e4ll\u00e4. <\/em>Samat tummat ja tutkivat silm\u00e4t kuin Reenkolalla. Reenkola oli Aino Ackten poika. <\/em>Is\u00e4 oli ollut senaattori Heikki Renvall<\/em> ja isois\u00e4 arkkipiispa Torsten Renvall<\/em> (k. 1898.)<\/p>\n\n\n\n Sain jo ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla viisaita neuvoja, ei vain gynekologisia, vaan el\u00e4m\u00e4nhallintaan liittyvi\u00e4, jotka my\u00f6hemminkin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ovat p\u00e4tev\u00e4t. Kun huomautin suuresta turvotuksestani, h\u00e4n neuvoi herttaisesti ja hienovaraisesti melkein kuin is\u00e4 lastaan, esimerkiksi: kasvojen ymp\u00e4rill\u00e4 ja kaulalla naista aina kaunistaa valkoinen kaulus tai helmet tms. Huomio, joka p\u00e4tee aina. H\u00e4n totesi my\u00f6s, ett\u00e4 olen ihminen, joka kokee elimist\u00f6ns\u00e4 toimintoja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 herkemmin ja nopeammin, t\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 raskausajan siki\u00f6n liikkeet. Olen tullut huomaamaan sen todeksi.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen synnytys tapahtui Reenkolan hoidossa. Kolme vuorokautta kestiv\u00e4t erilaiset keinopoltot sairaalassa, v\u00e4lill\u00e4 lepoa ja taas yritt\u00e4m\u00e4st\u00e4. Lopuksi voimani hupenivat, piti pit\u00e4\u00e4 lepop\u00e4iv\u00e4. Olin takaisin osaston s\u00f6ngyss\u00e4, kun Reenkola tuli luokseni, takana ovella seisoi hoitaja. Renkola kumartui s\u00e4ngyn yli ja n\u00e4in, miten h\u00e4n itki niin, ett\u00e4 kyyneleet valuivat poskia pitkin rinnuksille. H\u00e4n sanoi ruotsiksi: ”Koettelee, koettelee, vaan eip\u00e4 hylk\u00e4\u00e4 Herra!”<\/strong> N\u00e4m\u00e4 sanathan ovat Runebergin runosta Bonden Paavo eli Paavo Ruotsalainen. <\/em> Minua liikuttivat n\u00e4m\u00e4 sanat, mutta antovat voimaa tuleville koitoksille. Lopulta minua vietiin h\u00e4t\u00e4leikkaukseen niin, ett\u00e4 s\u00e4ngynreunat kolhivat hissin seini\u00e4. Vauvan ja \u00e4idin syd\u00e4n\u00e4\u00e4net loppuivat kuulumasta ja kiire oli kova. Olin niin kauan tiedoton, ett\u00e4 Inari vauva<\/em> oli jo vuorokauden ik\u00e4inen, kun sain h\u00e4net syliini. Kiitollisuus ja riemumieli v\u00e4rittiv\u00e4t tietysti sen hetken.<\/p>\n\n\n\n Sitten tuli seuraava leikkaus, jolloin vietiin sukurauhasista kasvaimen takia niin iso osa, ett\u00e4 Reenkola sanoi sen todenn\u00e4k\u00f6isesti est\u00e4v\u00e4n en\u00e4\u00e4 raskaaksi tulemisen. Mutta ihme tapahtui, kun aloin kuitenkin odottaa ja olin pian taas saamassa lasta, nyt poikaa maailmaan. Se iso, Rauman sairaalan enn\u00e4tyslapsi oli Ilari, joka painoi tasan 5 kiloa ja oli 57 cm pitk\u00e4.<\/em> Olikos ihme, ett\u00e4 odottava \u00e4itikin oli iso!<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ll\u00e4 sairaalakerralla min\u00e4 olin kertonut er\u00e4\u00e4lle hoitajalle n\u00e4ist\u00e4 Reenkolan kauniista luottamuksen sanoista, jotka h\u00e4n oli sanonut pari vuotta aikaisemmein. Ja hoitaja jatkoikin siihen kummia. H\u00e4n pyysi minua katsomaan kerran ikkunasta alas pihalle. Siell\u00e4 kulki alas lumista sairaalam\u00e4ke\u00e4 pikkuauto, jonka katolla oli lastens\u00e4nky. Hoitaja kertoi, ett\u00e4 er\u00e4s l\u00e4hipit\u00e4j\u00e4n suurlapsisen perheen \u00e4iti oli palaamassa synnytyksest\u00e4 kotiin. Auto oli lastattu t\u00e4yteen vauvan tarvikkeita ja katolla viel\u00e4 uusi vauvans\u00e4nky. Tohtori Reenkola oli maksanut kaiken. <\/em>T\u00e4st\u00e4 asiasta ei saanut puhua kellek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Min\u00e4 en olekaan puhunut, mutta kun tapahtumasta on jo yli 60 vuotta, nyt siis kerron. Siis semmoinen mies oli Mies Reenkola. T\u00e4m\u00e4n suurenmoisen avun sinetiksi h\u00e4n viel\u00e4 teki minulle yhden suuren ilmaisen leikkauksen.<\/strong> Kun k\u00e4vin sairaalan toimistossa maksamassa, annettiin k\u00e4teeni lasku HINTA = 0 markkaa.<\/p>\n\n\n\n Minulla kaksi kirjaa Mies Reenkolasta: toinen h\u00e4nen oma el\u00e4m\u00e4kertansa Naistenmiehest\u00e4 mieheks<\/em>i,( Weilin + G\u00f6\u00f6s 1977) ja toinen kuvanveist\u00e4j\u00e4 Essi Reenvallin<\/em>, veljens\u00e4 enimm\u00e4isen vaimon kirjoittama. En nyt muista ehdottoman tarkkaan, mutta kyll\u00e4 tarpeeksi, kun kerron, ett\u00e4 kummassakaan kirjassa ei kerrota hyv\u00e4ntekij\u00e4 Reenkolasta, paitsi se, ett\u00e4 Reenkola oli mukana huomattavan suuressa m\u00e4\u00e4rin hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysj\u00e4rjest\u00f6jen toiminnassa, jopa kansainv\u00e4lisesti. <\/p>\n\n\n\n Aidon l\u00e4mpim\u00e4n tunteen ja suuren auttamisen halun, my\u00f6s kyvyn ja kanavat siihen omasi Mies Reenkola. H\u00e4n oli lapsirakas ja per\u00e4ti tusinan lapsen is\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Artikkelikuva internetin lapsikuvista<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Rauman aluesairaalan johtava l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, gynekologi Mies Reenkola oli jo el\u00e4keik\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4, tummasilm\u00e4inen ja tutkivakatseinen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, kun min\u00e4 54 vuotta sitten menin ensikertaa h\u00e4nen vastaanotolleen. Asuimme Rauman naapuripit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 ja odotin ensimm\u00e4ist\u00e4 lastani. Reenkolalla oli naistenmiehen maine. H\u00e4n saattoi kuulemma v\u00e4lill\u00e4 r\u00e4v\u00e4ytt\u00e4\u00e4 roisiakin puheita, mutta gynekologina oli erinomainen. Minua peloitti tietysti t\u00e4m\u00e4 ja muutenkin kaikki gynekologin k\u00e4yntiin … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3328,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4025","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjoitukset"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4025","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4025"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4025\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4045,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4025\/revisions\/4045"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3328"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4025"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4025"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4025"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}