{"id":4725,"date":"2026-10-06T16:40:00","date_gmt":"2026-10-06T14:40:00","guid":{"rendered":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/?p=4725"},"modified":"2026-10-25T15:49:13","modified_gmt":"2026-10-25T13:49:13","slug":"vanhus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/2026\/10\/06\/vanhus\/","title":{"rendered":"VANHUS"},"content":{"rendered":"\n

VANHENEMINEN ON LUOPUMISTA<\/strong> V\u00c4HITELLEN KAIKESTA.<\/p>\n\n\n\n

Istun suuren yhdeks\u00e4n-runkoisen pajupuun alla. Kaikki rungot haarautuvat samasta alku-em\u00e4rungosta. En ole ennen t\u00e4llaista n\u00e4hnyt, vaikka hyvin yleist\u00e4 onkin, ett\u00e4 samasta juurakosta l\u00e4htee monia pajupuita. T\u00e4m\u00e4 ymp\u00e4ri mitaten varmaan yli kaksi- metrinen runko nosti mieleen heti meid\u00e4n kuusihaaraisen perheen ja alkurungon eli is\u00e4n ja \u00e4idin suvut. Ja oman k\u00e4sikirjoitukseni: PUUT JUURISTAAN. N\u00e4in el\u00e4m\u00e4 etenee ja kasvaa. Yhdest\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ja vuosien, jopa satojen vuosien kuluttua siit\u00e4 yhdest\u00e4 kasvaakin mets\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

OLYMPUS DIGITAL CAMERA<\/a><\/a><\/div>\n\n\n\n

Kun oli lapsi ja nuori ihminen, en osannut ajatellakaan, mit\u00e4 on vanhuus omalla kohdallani. Min\u00e4 ja vanhus olimme aivan kuin eri olennot.<\/p>\n\n\n\n

Muistan lapsuuteni vanhuksia vain joitakin tarkasti. Arvelen, ett\u00e4 heit\u00e4 oli monessakin talossa, mutta aina omissa tiloissaan tai oloissaan. He olivat hiljaa, ainakin meid\u00e4n pappilan lasten n\u00e4hden. Mutta yhden vanhuksen muistan ja h\u00e4nen nimens\u00e4kin viel\u00e4 joitakn vuosia sitten. H\u00e4n oli pienikokoinen ja suoraryhtinen mummukka, joka k\u00e4veli sipsutellen portista pihaan k\u00e4det sel\u00e4n takana. Vasta h\u00e4nen tultuaan pihaan n\u00e4ki, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli kassi sel\u00e4n takana. H\u00e4n piti sit\u00e4 hauskasti k\u00e4siss\u00e4\u00e4n heilutellen, kun asteli yli pihan. Silloin kun min\u00e4 satuin olemaan ulkona, juoksin katsomaan: lempikassiani. Se oli kauniisti tehty pienist\u00e4 eriv\u00e4risist\u00e4 nahkapaloista. Siis oikeastaan kuin nykymuotia tai sit\u00e4 aikaa, kun kahvipusseistakin tehtiin palakasseja ja koreja. Mummo kulki pihan yli ja meni kanslian ovesta tietenkin. H\u00e4nell\u00e4 oli asiaa kirkkoherralle tai virastoon. Odotin pihassa h\u00e4nen paluutaan, ett\u00e4 sain taas ihailla ihmeellist\u00e4 kassia. Kassi oli oikeastaan suurempikokoinen k\u00e4silaukku, jota mummolla ei varmaan muuta ollutkaan. – J\u00e4lkeenp\u00e4in on harmittanut, ett\u00e4 en jutellut mummon kanssa. Olin siihen liian arka. Minusta t\u00e4m\u00e4 mummo oli luova, sen lis\u00e4ksi h\u00e4ness\u00e4 oli jotakin rohkeutta olemuksessaan.<\/p>\n\n\n\n

Vanhuus tuotullessaan usein monenlaista arkuutta: fyysist\u00e4, joka on luonnollista, kun omat kyvyt eiv\u00e4t riit\u00e4 suojoutumaan, ja psyykkist\u00e4, jota ei minun mielest\u00e4ni tarvitsisi olla.<\/p>\n\n\n\n

On p\u00e4invastoinkin: vanhuus tuo tullessaan rohkeutta. Se on rohkeutta tuoda esiin omia mielipiteit\u00e4\u00e4n ja kannanottojaan, ottaa osaa keskuteluihin ja esiintymiseen. I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s – ehk\u00e4 enemm\u00e4n – todella oma varmuus kasvaa<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

VANHUUDEN PAKOLLISIA ONGELMAKENTTI\u00c4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Tajuaa, mik\u00e4 ja millainen min\u00e4 olen? Miten oma osaamiseni, koulutukseni ja sivustystaustani ovat minua muokanneet? Olenko sijoittunut el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 omaan koulutustasooni vai olenko alempana tasoani? Olenko p\u00e4rj\u00e4nnyt ammatillisesti? Olenko edennyt ohjeistuksen mukaan? Olenko pit\u00e4nyt puoliani ty\u00f6suhteissa ty\u00f6tovereiden kanssa toimiessani? Olenko ollut hyv\u00e4 esimies, jos siin\u00e4 asemassa olin? Uskaltauduinko mukaan oikeassa suhteessa osaamiseeni?<\/li>\n\n\n\n
  2. Toinen tai omasta mielest\u00e4ni ensimm\u00e4inen on oma perhe- ja parisuhteeni. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t luonnollisesti kaikki seksuaalisuuteeni kuuluvat kysymykset. Miten olen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hoitanut t\u00e4m\u00e4n olennaisen puolen ihmisen\u00e4 olemisesta? Jos avioliitossani oli uskottomuutta kumman puolin vaan, se antaa aihetta loputtomaan kyselyyn Min\u00e4 paljon parisuhdety\u00f6t\u00e4 tehneen\u00e4 usallan sanoa, ett\u00e4 vain hetkellisen uskottomuustapauksen kohdalla ei tarvita keskusteluapua. Keskustelu- ja parisuhdeterapiaa voi saada monilta tahoilta, jos sit\u00e4 itse haluaa. – Onko parisuhteeni minua tyydytt\u00e4v\u00e4\/el\u00e4nk\u00f6 onnellista perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4 kaikkineen: lasten ja puolison kanssa? K\u00e4rsink\u00f6 suhteessa jostakin, jota en voi korjata? Olenko liian kiltti ja alistun aina toisen mielipiteeseen ja vaatimukseen? Eik\u00f6 minulla ole kyky\u00e4\/halua\/uskoa korjata v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 toimintamallia? Jne. Huomaat, ett\u00e4 kysymykset ovat loputtomat hyv\u00e4ss\u00e4kin suhteessa.<\/li>\n\n\n\n
  3. Mitk\u00e4 ovat suhteeni l\u00e4hisukuun? Kuinka vaikeat ne voivatkaan olla, jos l\u00e4hisuvussa (is\u00e4, \u00e4iti, sisarukset) elet\u00e4\u00e4n monisyisten ongelmien keskell\u00e4? N\u00e4iss\u00e4 asioissa on useimmiten hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n ongelmiinsa keskusteluapua. Pelkk\u00e4 asiasta – oikeilla nimill\u00e4 – keskustelu jo voi selkeytt\u00e4\u00e4 ja auttaa. – Uusi tulokas suvussa saa kohtuuttomat m\u00e4\u00e4r\u00e4t taakkaa ja ongelmien vyyhtej\u00e4, kun ei ole asioista ollenkaan perill\u00e4 ja on ”puhdas alue vallata” omalle puolelle.<\/li>\n\n\n\n
  4. Suhteeni uskoon ja Jumalaan tulee esille viimeist\u00e4\u00e4n vanhana. T\u00e4m\u00e4 on oma alueensa, mutta kun se nivoutuu arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 ei luonnollisesti voi erist\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmenostamme. Teologisten kysymysten liittyminen vanhuuteen on niin laaja ja suuri osa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, ett\u00e4 sen k\u00e4sittelyyn ovat parhaita teologisen koulutuksen saaneet.<\/li>\n\n\n\n
  5. Oman kuoleman kohtaaminen on useimmiten vaikea asia. Siit\u00e4 keskustelukin toisen kanssa on vaikeaa. T\u00e4m\u00e4n ”perimm\u00e4isen kysymyksen” pohtiminen on altistumista kivulle. Se on paljon tietoista heitt\u00e4ytymist\u00e4 ”kohtalon”\/ uskovalle ihmiselle: Jumalan huomaan kaikkine p\u00e4ivineni. <\/li>\n\n\n\n
  6. Monella muullakin tavoin alamme kysell\u00e4 itselt\u00e4mme. Alamme tutkailla vaativasti sit\u00e4 enemm\u00e4n, mit\u00e4 vaativampi itsetunto meill\u00e4 on. My\u00f6s omantuntomme herkkyys vaikuttaa tietysti ajatuskulkuihimme.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Omantunnonherkk\u00e4 ihminen pyrkii tekem\u00e4\u00e4n ja k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n oikein my\u00f6s vanhana. Ei ik\u00e4 vie aitoa omantunnonherkkyytt\u00e4, tuskin laskeekaan sit\u00e4. Arvelisin omasta kokemuksesta, ett\u00e4 vanhana saattavat omat vanhat syyllisyydet nousta uudelleen mieleen. <\/p>\n\n\n\n

    Vanhuus on on integraatiota, koetun el\u00e4m\u00e4n suurten kaarien eli el\u00e4m\u00e4nkohtaloiden ja meid\u00e4n reaktioittemme yhteen solmiutumista. Olemme – upeasti sanottuna- kuin jumalolentoja suurten asiayhteyksien n\u00e4kemisess\u00e4. Olen itsekin sen havainnut omissa ajatus- ja muistiyhteyksiss\u00e4. Kun nyt nousee sit\u00e4 ja sit\u00e4, niit\u00e4 tekoja ja n\u00e4it\u00e4, joita teki silloin eik\u00e4 n\u00e4e niit\u00e4 nyt oikeiksi, tulee tietysti hyvin huono olo, ehk\u00e4 SYYLLINEN suurin kirjaimin. Osaa selitell\u00e4 kyll\u00e4 tekojaan, sovitella siihen aikaan sopivaksi, mutta tiet\u00e4\u00e4 sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 teki v\u00e4\u00e4rin. Syyllisyys alkaa painaa. Syyllisyys murtaa mielt\u00e4, aiheuttaa monta mielialan h\u00e4iri\u00f6t\u00e4.N\u00e4inh\u00e4n syyllisyys aina tekee, kun sen omii ja tunnistaa.Vanhan ihmisen herkk\u00e4 mieli voi joutua niin suuren taakan ja ristiriidan alle, ett\u00e4 se murtuu ilman apua.<\/p>\n\n\n\n

    Kaikilla meill\u00e4 vanhoilla ei ole samaa kyky\u00e4 ja taitoa\/tietojakaan k\u00e4sitell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 vaikeita psyyken prosesseja, mutta ihmiselle on luotu tarpeelliset edellytykset omien tuntemustemme hoitamiseen. Joskus vanhuksen on kuitenkin tuotava esille oman avun tarpeensa. Oman syyllisyyden taakasta selvi\u00e4minen voi olla yksi niist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteista, joihin tarvitsemme ulkopuolisen ihmisen silm\u00e4\u00e4 ja tietoa. Jos l\u00e4htee selvittelyjen ammattiavun piiriin, on riemu p\u00e4\u00e4st\u00e4 taakoistaan. <\/p>\n\n\n\n

    Vanha ihminen on iloinen muistelija, silloin kun kognitiivinen el\u00e4m\u00e4 toimii normaaliin eli hitaaseen toimintakyvyn v\u00e4henemisen malliin. Aistit huonontuvat eri tahtia ja kuin ontuen. Kuulo oikkuilee, samoin n\u00e4k\u00f6. Kaihikin taas kasvaa silmiin uudestaan, kuulolaitteet pit\u00e4\u00e4 vaihtaa tehokkaampiin. Seurusteluvoimat ohentuvat niin, ett\u00e4 lastenlastenkaan kanssa ei jaksa kuin ennen. Ruoasta nauttiminen h\u00e4vi\u00e4\u00e4 sekin. Rauha ja lepo vet\u00e4v\u00e4t puoleensa. Mutta niiden v\u00e4leihin mahtuu iloinen ja selke\u00e4sti tyytyv\u00e4inen vanhus, jonka vanhojen asioiden muisti saattaa olla uskomaton. Itsest\u00e4ni tied\u00e4n, ett\u00e4 vanhus saattaa kmuistaa tarkkoja tapahtumia jopa yli 80 vuoden takaa. Vaikka t\u00e4m\u00e4n hetken asioissa h\u00e4n unohtaa silm\u00e4lasinsa aina jonnekin (sitten l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ne kaulastaan roikkumasta).<\/p>\n\n\n\n

    Lyhytkestoisen muistin osuus aivokuoressa alkaa olla t\u00e4ysi, uutta tietoa ei mahdu. Sekin mitta on t\u00e4ysi. Jos saa hoidettua kaikki sairautensa kivuttomiin pisteisiin ja p\u00e4rj\u00e4\u00e4 niiden kanssa, alkaa tai jatkuu fyysinen eli kehollinen kuihtuminen. Toimintakyvyt ja liikunta tyrehtyv\u00e4t ja kuihtuvat loppua kohti. Kun tiedollisella ja ennen kaikkea tunnetasolla t\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksyy, voi olla vain pitkien kaarien ja suurten n\u00e4k\u00f6aojen katselija.<\/p>\n\n\n\n

    Nykyaika ei viel\u00e4 tied\u00e4, mit\u00e4 kaikkea vanha vanhus itsess\u00e4\u00e4n vasta nyt kantaa! Kun t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n ja hetken rasitus ja tuska ovat sivussa, vapautuu ihmisess\u00e4 suurta energiaa eli p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n nostaa SUURI VIISAUS. Olen sanonut, ett\u00e4 se on yht\u00e4kuin katsoa sis\u00e4\u00e4np\u00e4in ja taaksep\u00e4in yht\u00e4 paljon kuin eteenp\u00e4in. T\u00e4h\u00e4n viisauteen kuuluu olla tietyiss\u00e4 asioissa hiljaa, mutta joissakin kertoa, mit\u00e4 n\u00e4kee.<\/p>\n\n\n\n

    Kuvat puuttuvat viel\u00e4…<\/p>\n\n\n\n\n\n

    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    VANHENEMINEN ON LUOPUMISTA V\u00c4HITELLEN KAIKESTA. Istun suuren yhdeks\u00e4n-runkoisen pajupuun alla. Kaikki rungot haarautuvat samasta alku-em\u00e4rungosta. En ole ennen t\u00e4llaista n\u00e4hnyt, vaikka hyvin yleist\u00e4 onkin, ett\u00e4 samasta juurakosta l\u00e4htee monia pajupuita. T\u00e4m\u00e4 ymp\u00e4ri mitaten varmaan yli kaksi- metrinen runko nosti mieleen heti meid\u00e4n kuusihaaraisen perheen ja alkurungon eli is\u00e4n ja \u00e4idin suvut. Ja oman k\u00e4sikirjoitukseni: PUUT … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4725","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoitukset"],"aioseo_notices":[],"aioseo_head":"\n\t\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t