{"id":654,"date":"2022-11-18T18:27:56","date_gmt":"2022-11-18T16:27:56","guid":{"rendered":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/?p=654"},"modified":"2023-02-07T20:44:15","modified_gmt":"2023-02-07T18:44:15","slug":"kasvoja-kasvoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/xn--perspektiivi-rcb.fi\/index.php\/2022\/11\/18\/kasvoja-kasvoja\/","title":{"rendered":"KASVOJA KASVOJA"},"content":{"rendered":"\n

Minun el\u00e4m\u00e4ni on t\u00e4ynn\u00e4 kasvoja. N\u00e4en niit\u00e4 aina: valkoisen maton niukoissa v\u00e4ris\u00e4vyiss\u00e4, pesuhuoneen kaakelilattian harmaasavyisiss\u00e4 kuvioissa, pilvien muodoissa ja mets\u00e4n varjoissa. N\u00e4en niit\u00e4 valveilla, unissa ja sairaana, nukutuksesta her\u00e4tess\u00e4 tai l\u00e4\u00e4ketokkurassa.<\/p>\n\n\n\n

Kasvot ovat perunanen\u00e4isi\u00e4 ukkoja, hahtuvap\u00e4isi\u00e4 vanhuksia, huivip\u00e4it\u00e4 mummoja, enkelin p\u00e4it\u00e4, Maria madonnaa ja Jeesuksen kasvoja. Useimmin kuitenkin kaikenkarvaisia peikkonaamoja, irvileukoja, satuhahmoja, noitia ja velhoja. Ja aina paljon lapsia! Suloisia n\u00f6p\u00f6nen\u00e4 vauvoja ja tikkarisuisia pikkulapsia, hymykuoppa-tytt\u00f6j\u00e4 ja h\u00f6r\u00f6korva veijaripoikia. P\u00f6rr\u00f6tukkaisia, karvakuontaloita, pitki\u00e4 takkupartoja ja hapsuttavia nutturoita on kaikilla. Ei koskaan sile\u00e4\u00e4 kaunista kiiltokuvaa miss\u00e4\u00e4n. Hapsottaa ja sojottaa sinne ja t\u00e4nne; mik\u00e4\u00e4n ei oikein ole kohdallaan. <\/p>\n\n\n\n

Mutta ei koskaan ilke\u00e4\u00e4, uhkaavaa tei pelottavaa. Ei, kaikki kasvot ovat veijarimaisia, iloisia ja aina hyv\u00e4ntahtoisia. Koskaan kukaan ei nouse kuvasta yl\u00f6s h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n minua, h\u00e4ipyy hetken kuluttua vain hiljakseen takaisin omaan maailmaansa. (Vain kerran kasvot nousivat h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n, silloinkin vilkuttamaan minulle. Olin silloin voimakkaassa l\u00e4\u00e4kityksess\u00e4 ja her\u00e4nnyt syv\u00e4st\u00e4 nukutuksesta enk\u00e4 olisi jaksanut mit\u00e4\u00e4n h\u00e4iri\u00f6it\u00e4.)<\/p>\n\n\n\n

Kun en ole koskaan kysynyt neurologilta t\u00e4m\u00e4n ominaisuuteni syyt\u00e4, olen itsekseni p\u00e4\u00e4tellyt, ett\u00e4 ilmi\u00f6 kuuluu jotenkin luovuuteeni<\/em>. Todenn\u00e4k\u00f6isesti minulla on ollut t\u00e4m\u00e4 lapsesta asti. Se on kuulunut osana jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n sill\u00e4 lailla, ett\u00e4 en ole oikeastaan tullut tietoiseksi siit\u00e4, ennenkuin viime aikoina. Olen varma, ett\u00e4 muotokuvan tekeminen on lis\u00e4nnyt t\u00e4t\u00e4 kyky\u00e4\/ ominaisuutta minussa, mutta se on my\u00f6s auttanut muotokuvan teossa. Lis\u00e4vaikuttajana ovat olleet psykologian opinnot ja vuosikymmenten potilasty\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Muistuu mieleen varmaan jostakin lukiovuosista, kun n\u00e4in oppikirjassa ensi kertaa tyyppikuvia ihmisten kasvoista.<\/em> N\u00e4it\u00e4 olivat laatineet muutkin kuin Kretschmer<\/em>, joka oli tunnettu typografioinneistaan. Sitten on useita psykologisia luonnetestej\u00e4, joissa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ihmiskasvojen erilaisia ilmeit\u00e4<\/em>, joita koehenkil\u00f6 saa tulkita. Ilmeist\u00e4 kerrottujen tulkintojen mukaan voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 tiettyj\u00e4 asioita itse koehenkil\u00f6n luonteesta. <\/p>\n\n\n\n

En arvuuttele toisten psykologien mielipiteit\u00e4 omista kyvyist\u00e4\u00e4n, mutta omalta kohdaltani tied\u00e4n, ett\u00e4 osun useimmiten oikeaan, kun n\u00e4en jonkun ihmisen kasvot ja uskon h\u00e4nen olevansuurin piirtein tietynluonteisen. Mit\u00e4 vahvemmat piirteet, jossain m\u00e4\u00e4rin korostuneen vahvat, sit\u00e4 helpommin ne antavat kuvaa luonteesta. Ik\u00e4\u00e4 my\u00f6ten t\u00e4m\u00e4 ”kyky” vain paranee. Kasvot kertovat aina paljon muutakin kuin antavat kuvaa luonteesta.<\/em> En nyt tarkoita naivia tulkintaa tapaan: vahva leuka kuvaa lujaa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ist\u00e4 luonnetta ja suuret silm\u00e4t ovat luottavaisen asenteen merkki, vaan kyll\u00e4 kasvot kertovat my\u00f6s ihmisen koulutuksen ja intressien tasosta paljon. Kun n\u00e4kee ihmisen k\u00e4yt\u00f6ksen sosiaalisessa tilanteessa, kuulee h\u00e4nen puhuvan, voi tiet\u00e4\u00e4 paljon h\u00e4nen luonteestaan, asemastaan, lahjakkuudestaan ja koulutuksestaan ilman testej\u00e4kin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n liittyy oma pahalta kuuluva, mutta silti pysyv\u00e4 ”harrastukseni” arvuutella henkil\u00f6n ominaisuuksia pelk\u00e4n katselun avulla. Olen sit\u00e4 tehnyt hyvin nuorena, jo koulutytt\u00f6n\u00e4 murrosi\u00e4ss\u00e4. Harrastin sit\u00e4 oikeastaan aina varsinkin saadessani matkustaa junassa yksin Savon mummolaan ja nyt vanhana oikeastaan aina matkustellessa pitempi\u00e4 matkoja. En koskaan ole kehdannut mainita siit\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n. Nyt yrit\u00e4n mietti\u00e4, miksi se on ollut minulle h\u00e4vett\u00e4v\u00e4 asia. Eiv\u00e4tk\u00f6 minun omat kykyni ja lahjani, mielikuvitukseni, opintoni, tietoni ja taitoni ole vain minun omia asioitani, jos ja kun en aiheuta niill\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n pahaa.<\/p>\n\n\n\n

Muistan el\u00e4m\u00e4n varrelta monia hauskoja tilanteita, kun olin katsellut jotain ihmist\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4n kuulematta mit\u00e4\u00e4n tai sanaakaan h\u00e4nelt\u00e4, kunnes sitten tapahtuu jotain, joka tuo julki sen, mit\u00e4 olin arvaillutkin.<\/em> Ammatin tai sen ty\u00f6n suunnan, mit\u00e4 h\u00e4n tekee<\/em>, saattaa ihmisen ulkon\u00e4\u00f6n, olemuksen, liikehdinn\u00e4n yms. mukaan arvata aika hyvin. Muistan kerran, kun arvailin er\u00e4\u00e4n ik\u00e4iseni mielenkiintoisen n\u00e4k\u00f6isen mieshenkil\u00f6n ammattia pitk\u00e4ll\u00e4 matkalla junassa. Emme keskustelleetkaan. P\u00e4\u00e4dyin n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4n, ja sattuikin sitten pian sen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 n\u00e4in t\u00e4m\u00e4n miehen tv-n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 erinomaisessa osassa. Samantapainen tarina sattui, kun l\u00e4hell\u00e4ni matkusti Helsinkiin nuori nainen, jota olikin vastassa asemalla tunnettu n\u00e4yttelij\u00e4 ja he osoittautuivat kollegoiksi.<\/p>\n\n\n\n

Siis n\u00e4yttelij\u00e4n ammattiko n\u00e4kyy helposti kasvoista? En tarkoittanut sit\u00e4, vaikka esimerkkini sattuivatkin n\u00e4in n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4n. Kyll\u00e4 ty\u00f6 yleens\u00e4kin antaa leimaa kasvoille ja koko olemukselle ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiselle<\/em>. Luulen, ett\u00e4 hyvin harva lopulta voi v\u00e4ltty\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 – ainakaan vanhan psykologi-maalarin silmiss\u00e4. Kaikkein selkeimmin olen ty\u00f6n merkit huomannut vanhojen (ainakin kauan kirjoittaneiden) kirjailijoiden kasvoilla. En muista ikin\u00e4 erhtyneeni. Samaan tapaan erottaa taidemaalarin taidegraafikosta. Joskus olisi mukava oikein tutkailla t\u00e4t\u00e4 asiaa.<\/p>\n\n\n\n

Luja tahto, sitkeys, per\u00e4\u00e4nantamattomuus, samoinkuin heikkotahtoisuus, arkuus tai pelokkuus n\u00e4kyv\u00e4t ihmisen kasvoista aika helposti. Mielest\u00e4ni my\u00f6s herkkyys ja tunnepitoinen asennoitumiseen luovat ihmisen kasvoihin omia tunnusmerkkej\u00e4\u00e4n. Sen sijaan ilkeys, v\u00e4kivaltaisuus tai aggresiivisuus, julmuus ja karkeus, varsinkaan ep\u00e4rehellisyys ja empatian puute eiv\u00e4t l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina n\u00e4y toiselle ihmiselle. Omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni olen joutunut paljonkin tekemisiin ihmisten kanssa, joiden kasvoista ei voi n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4it\u00e4 negatiivisia piirteit\u00e4. Olin kerran pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 joulun aikaan \u00e4iti-lapsiaiheista luentoa vankilassa henkirikoksen tehneille v\u00e4kivaltarikollisille. Mielenkiintoista oli, enk\u00e4 tied\u00e4, oliko sattumaa vai tyypillist\u00e4, ett\u00e4 kaikilla heill\u00e4 oli viattomat kasvot ja hellytt\u00e4v\u00e4t silm\u00e4t. T\u00e4ss\u00e4 tapauksesa varmaan aiheeni lienee ollut heille arka.<\/p>\n\n\n\n

Kasvoissa on meill\u00e4 kaikilla, vanhemmilla ihmisill\u00e4 ainakin korostuneesti ominaispiirteit\u00e4, joista meid\u00e4t saattaa tunnistaakin. Olen huomannut, ett\u00e4 rodusta huolimatta meid\u00e4n kasvoissamme on samantapaisilla ihmisill\u00e4 samanlaisia kasvojenpiirteit\u00e4<\/em>. Sitten toisaalta olen itse huomannut, ett\u00e4 joskus on vaikea erottaa toisen rodun henkil\u00f6it\u00e4 toisistaan, koska n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 he ovat niin samann\u00e4k\u00f6isi\u00e4. <\/em>T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 tuntee toista rotua ja t\u00e4t\u00e4 kyseist\u00e4 ihmist\u00e4 liian v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n sopii vanha, nololta tuntuva tarina muotokuvan maalaamisistani. Sain teht\u00e4v\u00e4kseni maalata muotokuvat Suomessa opiskelevan afrikkalaisen pastori Elia Niinkotin kaksoislapsista, Lempist\u00e4 ja Urhosta 1960-luvun opussa.<\/em> Se olikin teht\u00e4v\u00e4 vaikeimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4. He olivat minun silmiss\u00e4ni t\u00e4ysin samann\u00e4k\u00f6iset. Vanhempien mielest\u00e4 lapset olivat ”aivan erin\u00e4k\u00f6iset”. Tein parhaani, tilaajat ja t\u00f6iden saajat kiitteliv\u00e4t, vaikka tulos oli hyvin kehno. Minulla oli huono omatunto, kun annoin pois ty\u00f6t, joihin en ollut itse tyytyv\u00e4inen. Olen sen j\u00e4lkeenkin maalannut suomalaisten identtisten kaksosten kuvat, mutta n\u00e4in silloin sent\u00e4\u00e4n eroja malleissa, kun poikien \u00e4iti k\u00e4dest\u00e4 pit\u00e4en osoitteli niit\u00e4 minulle. <\/p>\n\n\n\n

Sellainen maaginen tai utopistinen luulo-uskomus, ett\u00e4 jokaisella ihmisell\u00e4 on ”kaksoisolento” maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ei ole totta. Kyll\u00e4 me olemme t\u00e4ysin uniikkeja kaikki, <\/em>samaa geeniyhdistelm\u00e4\u00e4 ei l\u00f6ydy. Olemme sek\u00e4 fyysisesti ett\u00e4 psyykkisesti ainutlaatuisia. Onhan se ihme! Jos on hyvin kaunis, saa ajatella ylpe\u00e4n\u00e4 tai onnellisena, ett\u00e4 toista samann\u00e4k\u00f6ist\u00e4 (siis t\u00e4sm\u00e4lleen samalla lailla kaunista? ) ei ole. Jos on hyvin ”ruma”, jonkalaista todellisuudessa ei edes ole olemassakaan, saa rauhassa uskoa, ett\u00e4 on niit\u00e4 viel\u00e4kin rumempia.<\/p>\n\n\n\n

Ihmiskasvoissa voidaan n\u00e4hd\u00e4 niin monenlaista kauneutta, monin eri tavoin ilmenev\u00e4\u00e4. Min\u00e4 en n\u00e4e mit\u00e4\u00e4n kaunista r\u00e4ike\u00e4sti korostetuissa kasvoissa, joissa luonnollinen on poistettu liioitetuilla ja painavilla ripsill\u00e4, turvotetuilla ja t\u00e4ytetyill\u00e4 huulilla tai muuten keinotekoisin ainein, p\u00e4invastoin, ne saattavat joskus ihan puistattaa ja tehd\u00e4 koko ihmisen vastenmieliseksi. Eiv\u00e4t i\u00e4n tuomat merkit kasvoissa minun mielest\u00e4ni ole rumuutta. Kyll\u00e4 ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t mielenkiintoa ja antavat syvyytt\u00e4 ja persoonallisuutta. Jos todella pys\u00e4htyy miettim\u00e4\u00e4n, tajuaaa, ett\u00e4 kauneuden ja miellytt\u00e4vyyden, rauhan, empaattisuuden ja viisauden aistimuksen her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t meiss\u00e4 t\u00e4ysin muut asiat kuin paklatut ja pullistellut kasvot tai ruumiinosat.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva \u00e4idin surusta. ( Ote Riitta Salmen ottamasta kuvasta Turun Sanomissa v 2005 olleessa artikkelissa)<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
T\u00e4m\u00e4n kauniin piirroslaveerauksen tein pikaluonnoksena Jordaniassa 2006 er\u00e4\u00e4n sik\u00e4l\u00e4isen valtionvirkamiehen pojasta. K\u00e4ttelin vain t\u00e4t\u00e4 nuorta miest\u00e4, mutta ajattelin, ett\u00e4 olin n\u00e4hnyt ehk\u00e4 kauneimman olennon maailmassa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minun el\u00e4m\u00e4ni on t\u00e4ynn\u00e4 kasvoja. N\u00e4en niit\u00e4 aina: valkoisen maton niukoissa v\u00e4ris\u00e4vyiss\u00e4, pesuhuoneen kaakelilattian harmaasavyisiss\u00e4 kuvioissa, pilvien muodoissa ja mets\u00e4n varjoissa. N\u00e4en niit\u00e4 valveilla, unissa ja sairaana, nukutuksesta her\u00e4tess\u00e4 tai l\u00e4\u00e4ketokkurassa. Kasvot ovat perunanen\u00e4isi\u00e4 ukkoja, hahtuvap\u00e4isi\u00e4 vanhuksia, huivip\u00e4it\u00e4 mummoja, enkelin p\u00e4it\u00e4, Maria madonnaa ja Jeesuksen kasvoja. Useimmin kuitenkin kaikenkarvaisia peikkonaamoja, irvileukoja, satuhahmoja, noitia ja velhoja. … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":696,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-654","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjoitukset"],"aioseo_notices":[],"aioseo_head":"\n\t\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t