Jännittävä tositarina, jossa pikkupoika järkyttyi mummon isovarpaasta ja kirjoittaja pajukorin sisällöstä) Eilen etsin sopivankokoista silmäneulaa ompelulaatikostani. Tarvitsin mustan vaatteeni korjaamiseen mustaa rullalankaa ja siihen pienen silmäneulan. Otin kaksi kokoa, joita piti silmälasien kanssa tarkastella. Kaihileikkausten jälkeen näen jopa ilman näitä laseja, kun oikein tiirailen, ja teenkin sitä usein omaksi ilokseni. Ohuen rullalangan pujottaminen pienen pienestä …
Minun elämäni on täynnä kasvoja. Näen niitä aina: valkoisen maton niukoissa värisävyissä, pesuhuoneen kaakelilattian harmaasavyisissä kuvioissa, pilvien muodoissa ja metsän varjoissa. Näen niitä valveilla, unissa ja sairaana, nukutuksesta herätessä tai lääketokkurassa. Kasvot ovat perunanenäisiä ukkoja, hahtuvapäisiä vanhuksia, huivipäitä mummoja, enkelin päitä, Maria madonnaa ja Jeesuksen kasvoja. Useimmin kuitenkin kaikenkarvaisia peikkonaamoja, irvileukoja, satuhahmoja, noitia ja velhoja. …
65 vuotta sitten olimme nuoripari ja asuimme Helsingin Pasilassa Eevankadulla, vanhan puutalon vinttikerroksessa. Talo on ehkä vieläkin pystyssä lähellä nykyistä Poliisitaloa. Olimme ahkeria pyöräilijöitä, siihen aikaan harvojen uskalikkojen kanssa jopa poljimme pyörillä Pasilasta Yliopistolle. Ajoimme sinisten bussien keskellä pitkin muhkurakivistä ja liukasta Mannerheimintietä – usein keskellä ajorataa marmuuden vuoksi. Kävimme usein Puupakilassa katsomassa herttaista vanhaa …