Olen aina katsellut ja kerännyt kedonkukkia. Kaikenlaisia. Kissankelloista ohdakkeisiin ja suolaheinän kauniisiin korkeisiin kukintoihin. Minulla on aina lumien lähdettyä, uusien lumien tuloon asti maljakoissa kedonkukkia. On aivan turha sanoa, että eihän niitä aina löydy. Kyllä löytyy sille, joka osaa ja haluaa löytää. Aivan pienestä lapsesta asti, jo kotona sota-aikoina muistan, miten äiti huomasi, että pidän …
Olin tutussa metsässäni pitkästä aikaa. Helteet olivat jatkuneet, mutta eivät olleet kuivanneet eivätkä kellastaneet maisemaa, sen täyteläisen vihreää puustoa tai edes maan uskomatonta runsautta. Oli ihana vetää syvään henkeä ja antaa hikisen ihon nauttia puiden varjoista. Astuin hiljakseen ylämäkeä, kyllin leveää rollaattorille. Muurahaiset, tihulaiset tunkivat sandaalien raoista paljaisiin jalkoihin. Niistä oli näemmä mukava käpristyä varpaisiin …