Ote luonto-matkakirjastani Kreeta on minulle rakkain paikka Suomen jälkeen. Kaipaan sinne ajoittain niin, että koskee. Olen oleskellut siellä kaikkialla yli yhdeksän kuukautta ja asunut kaikissa kaupungeissa ja monissa pikkukylissä. Olen istunut iltaa niiden monissa ihastuttavissa venetsialaisissa satamissa, satoja vuosia vanhojen holvikaarten alla keskusaukion tavernassa jättiläismäisen plataanipuun alla nauttinut päivän siestaa maitomainen ouzo-lasillinen pöydällä kylän ukkojen …
Rakkaani, kaupunkini
Runo Turku seuran Turku-lehdessä 1976 Rakkaani, se on kaupungin läähätys tukehtuma silloilla punaisissa valoissa vanhus käsi suulla, se on joen saaste puiston nokinen patsas kadunlakaisijan ämpäri, se on hiestynyt kivi rapautunut pinta resuinen lahje ja kaatunut viinipullo. Rakkaani, kaupunkini untuva naakan selässä aamunvalkea usva puiston krookusten sinessä, vanhat pylväiköt, ikkunnan kaaret rannan portaiden askelmat joen …
POIS PUTKESTA!
Vanhoja lehtikolumneja viime vuosilta, kun asiat vain tärkeän keskeisiä.
MUMMO MAKAA MÄTTÄÄLLÄ…
ei sentään. Mutta olisi voinut käydä niin. Vai kävikö? Kuinka mummolle olisi käynyt, kun hän ei pääse itse ylös maasta? Miten metsästä hiekkakuopan pohjalta voidaan ketään löytää? En ollut käynyt hiekkakuopan metsässä kuukauteen. On ollut liikaa tekemistä, paljon ihmisiä ja paljon murhetta ja surua, mitä lie kaikkea. Alan aina ahdistua, kun en pääse metsään. Tänään …