lokakuu, 2026 - Perspektiiviä

VANHENEMINEN ON LUOPUMISTA VÄHITELLEN KAIKESTA. Istun suuren yhdeksän-runkoisen pajupuun alla. Kaikki rungot haarautuvat samasta alku-emärungosta. En ole ennen tällaista nähnyt, vaikka hyvin yleistä onkin, että samasta juurakosta lähtee monia pajupuita. Tämä ympäri mitaten varmaan yli kaksi- metrinen runko nosti mieleen heti meidän kuusihaaraisen perheen ja alkurungon eli isän ja äidin suvut. Ja oman käsikirjoitukseni: PUUT …

Tietoja kirjoittajasta

Olen pian 90 täyttävä, FM psykologi, taidemaalari ja kirjailija. Olen ollut eläkkeellä kahden kunnan terveyskeskuspsykologin virasta Satakunnasta jo vuodesta 1999. Erikoisalaani oli virkatyöni ohessa perehtyminen trauma- ja kriisityöhön, erityisesti eronneiden surutyöhön ja terapiaan. Olen tuonut Suomeen eroryhmätyön ja luennoinut sekä kouluttanut ryhmätyön vetäjiä n. 20 v eri puolella Suomea, mm. kirkon perheasiankeskuksissa.
Toiselta ammatiltani olen kuvataiteilija, taidemaalari. Pidin näyttelyitä ympäri Suomea n. 50 v. Olen yksinhuoltajana elättänyt perheeni muotokuvamaalarina. Olen myös taideterapeutti, soveltanut sitä psykologin työssäni jatoiminut siinä työssä myös laitosterapeuttina.
Olen kirjoittanut aina, toiminut lehdentoimitustöissä ja varsinaisesti eläkkeellä alkanut kirjoitustyön vakavasti. Parhaillaan tulee julkaistavaksi monen vuoden työnä sukuromaani. Julkaistuja kirjojani ovat Amerikanpitsiä ja parsitut liperit sekä novellikokoelma Kilpikonnanainen.
Harrastuksia ovat pianonsoitto ja lukeminen, jos vain enää jaksaa monilta sairauksiltaan. Luonto ja erityisesti metsä ovat kuitenkin kuin printattuja sydämeen. Niihin kun vain joskus jaksaiisi ja pääsisi!
Rakastan erityisesti lapsia, metsähiiriä ja raitaisia pikkupossuja. Vaauh!

lokakuu 2026

VANHUS

Archives

Categories